Kalajokilaakson hankintarengas huolehtii kymmenen suomalaisen kunnan elintarvikehankintojen kilpailuttamisesta. Yhteishankinta on pienille kunnille taloudellisesti toimiva ratkaisu.

Joukossa pienikin voi olla iso. Tämä on havaittu Haapaveden kaupungissa, joka on yhtenä kymmenestä suomalaisesta kunnasta mukana Kalajokilaakson hankintarenkaassa. Hankintarengas huolehtii kunnallisten ruokapalveluiden elintarvikehankintojen kilpailuttamisesta.

”Mukana on sekä isoja että pieniä kuntia. Pienen kunnan etu on, että yhteisten elintarvikehankintojen volyymit saadaan kasvamaan niin isoksi, että hinta pysyy maltillisena. Jos pieni kunta kilpailuttaisi erikseen elintarvikehankintansa, se häviäisi taloudellisesti”, sanoo Kalajokilaakson hankintarenkaan elintarvikeryhmän puheenjohtaja Arja Mertala, joka työskentelee Haapaveden kaupungin ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkönä.

Mertalan mukaan hankintarenkaan juuret ulottuvat 1980-luvulle. Haapavesi on ollut mukana renkaassa 1990-luvun puolivälistä saakka. Haapaveden lisäksi Kalajokilaakson hankintarenkaaseen kuuluvat tällä hetkellä Ylivieskan, Nivalan, Kalajoen, Oulaisten ja Haapajärven kaupungit, Merijärven, Sievin ja Alavieskan kunnat sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä.

”Vuosien mittaan mukana on ollut keskimäärin kymmenen kuntaa. Välillä joku on jäänyt pois, mutta joku muu on tullut tilalle. Olemme avoimia, jos uusia kuntia haluaa liittyä mukaan. Kesken kauden uusia ei kuitenkaan oteta”, Mertala sanoo.

Tarpeet on helppo yhdistää

Kalajokilaakson hankintarenkaan elintarvikehankintojen arvo on vuositasolla lähes viisi miljoonaa euroa. Kolmevuotinen kilpailutuskausi päättyy tällä erää helmikuussa 2023. Sen jälkeen sitä on mahdollista jatkaa kahdella optiovuodella.

Mertalan mukaan kilpailutusprosessi on sen verran raskas, ettei sitä voi viedä kovin lyhyellä kaudella läpi. Kilpailutettavia tuoteryhmiä on kaikkiaan kuusi: teolliset elintarvikkeet, pakasteet, liha, kala, tuore leipä sekä maito ja maitotuotteet.

”Olemme itse laatineet valikoimaluettelot. Mukana on tuotteita, joita tarvitsemme ja joita asiakkaamme taritsevat. Asiakkainamme on ihmisiä vauvasta vaariin, joten tuoteluettelon on oltava sen mukainen.”

Elintarvikehankinnoissa painotettavia asioita ovat muun muassa laatu, toimitusvarmuus ja tavarantoimittajan luotettavuus. Myös eri väestöryhmien ravitsemussuositukset pitää huomioida.

”Hinnalla pääsevät kilpailemaan ne, jotka täyttävät meidän vaatimuksemme. Laadun kartoituksella pyrimme siihen, että saisimme mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita”, Mertala sanoo.

Kalajokilaakson hankintarenkaan elintarvikehankintojen kilpailutuksesta huolehtii käytännössä elintarvikeryhmä, jossa on mukana edustaja kahdeksasta kunnasta. He ovat kuntien ruokapalvelupäälliköitä tai ruoka- ja puhdistuspalvelupäälliköitä. Apuna käytetään tarvittaessa myös hankinta-asiantuntijoita. Mertala kehuu yhteistyötä kuntien välillä ainutlaatuiseksi.

”Yhteistyö on todella tärkeää. Eri kuntien tarpeet ja toiveet on helppo yhdistää, kun yhteistyötä on jo niin pitkään takana. Me kilpailutamme, mutta emme päätä. Päätökset hankinnoista tehdään osallistuvissa kunnissa.”

Kuntakohtaiset ruokalistat

Mertalan mukaan kunnallisissa ruokapalveluissa tuotetaan tyypillisesti aterioita päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tarpeisiin, ikäihmisten asumispalveluihin sekä terveydenhuoltoon. Vaikka eri ruokailijaryhmien ravitsemussuositukset ja makumieltymykset jonkin verran eroavat toisistaan, erilaisten ryhmien tarpeet pystytään kuitenkin hyvin huomioimaan ja yhdistämään elintarvikehankinnoissa.

”Ruokalistat laaditaan kuntakohtaisesti”, Mertala kertoo.

Haapaveden kaupungin ruokapalveluissa valmistuu päivittäin noin 2500 ruoka-annosta. Tällä hetkellä ruokatuotantoa on kahdessa keskuskeittiössä. Ensi vuoden alkupuolella valmistuu uusi koulu, jonka yhteyteen saadaan uusi keskuskeittiö. Sen myötä siirrytään yhden keskuskeittiön malliin.

”Koululaisille valmistamme lounaan, varhaiskasvatukseen sen lisäksi aamu- ja välipalan, ja ikäihmisille päivän kaikki ateriat.”

Haapavedellä yhteisen hankintarenkaan suurimpana hyötynä pidetään kuntien välistä yhteistyötä sekä yhteishankinnoista saatavaa volyymietua. ”Saamme pienenä kuntana hintaa maltilliseksi hankinnoissa.”

Soten vaikutukset ratkaisematta

Mertala kertoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli sote-uudistus aiheuttaa kunnissa tällä hetkellä pohdittavaa myös elintarvikehankintojen osalta. Kalajokilaakson hankintarenkaassa ei vielä tiedetä, miten potilasruokapalvelut ja ikääntyneiden ruokapalvelut järjestetään soten tulemisen myötä.

”Jääkö kuntien toteutettavaksi vain varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokapalvelut? Kaikki on vielä tällä hetkellä avoinna.”

Mertala uskoo, että ratkaisut löytyvät ennen elintarvikehankintojen seuraavan kilpailutuksen aloitusta. Uutta kilpailutusta pitää alkaa valmistella reilu puoli vuotta ennen edellisen sopimuskauden päättymistä. Jos nykyisen kauden optiovuodet otetaan käyttöön, seuraavan kilpailutuksen valmistelu on aloitettava kevään 2024 aikana.

Tavarantoimittajille kiitosta

Hankintarenkaan elintarvikeryhmän yhteydenpito on tiivistä kilpailutuksen aikana. Kun sopimuskausi rullaa, kokoontumisia on vähemmän. Usein ne tapahtuvat jonkun tavarantoimittajan johdolla. Mertala pitää hankintarenkaan ja tavarantoimittajien yhteistyötä toimivana ja sujuvana.  

”Tavarantoimittajat ovat mielipiteestämme kiinnostuneita. Olemme omalla laillamme isoja. Olemme olleet mukana esimerkiksi tuotekehitysprojekteissa.”

Juttu on julkaistu Novan numerossa 8/21.Nova-lehti