Suomalaiset karsastavat työpaikkojen järjestettyjä tilaisuuksia, mutta tapaavat mieluusti kollegoitaan työpaikalla spontaanisti. Työkavereiden merkitys yksilön hyvinvoinnille on kiistaton, osoittaa tuore tutkimusraportti.

Näin pikkujoulukaudella haluamme kokoontua kollegoiden kanssa yhteen muistelemaan kuluneen vuoden onnistumisia ja kommelluksia sekä viettämään laatuaikaa yhdessä. Vai haluammeko todella?

Itse asiassa emme, sillä peräti 28 prosenttia suomalaisista kokee työpaikan järjestetyt tilaisuudet, kuten pikkujoulut, epämiellyttäviksi. Maailmanlaajuisesti näin kokee vain 18 prosenttia, selviää Compass Groupin tuoreesta Kohtaamisen voima 2024 -tutkimusraportista. Laajaan kyselyyn vastasi yli 30 000 henkilöä 21 eri maasta. Suomessa vastaajia oli 2000.

Raportin mukaan järjestettyjä tilaisuuksia karsastetaan tutuista syistä: sosiaalisuus ei huvita, osallistuminen tulee kalliiksi, on jo muita vapaa-ajan sitoumuksia tai tilaisuudet koetaan ylipäätään epämiellyttäviksi.

”Tuore tutkimus osoittaa, että pikkujoulujen ja tiimiaktiviteettien tapaiset järjestetyt tilaisuudet ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ja me-hengen kannalta, mutta yksittäisen ihmisen hyvinvoinnille niillä on vähemmän merkitystä. Lisäksi järjestettyihin tilaisuuksiin kaivataan sisältöä ja jopa asiaohjelmaa, sillä maistuva ruoka, juoma ja viihtyminen eivät enää yksin riitä”, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Merja Olari-Sintonen Compass Groupista.

Yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista

Pikkujouluja ja muita firman kekkereitä kannattaa siis yhä järjestää, mutta etenkin ohjelmapuoli on syytä suunnitella huolella, jotta työntekijät kokevat saavansa kylliksi vastinetta ajalleen. Lisäksi tilaisuuksien toivotaan tapahtuvan työajalla.

”Olemme tulkinneet, että väkinäisiä leikkejä ei yritystilaisuuksiin haluta. Tilaisuuksissa olisi hyvä olla hyötynäkökulma. Suomalaisten vastauksissa korostuivat toiveet koulutuksellisesta ja opetuksellisesta ohjelmasta, mutta myös hyvinvointiin ja ravitsemukseen liittyvä ohjelma kiinnostaa, samoin musiikki, kuten karaoke ja open mic -esitykset.”

Nuoret Z-sukupolven vastaajat puolestaan kaipasivat työpaikkojen järjestettyihin tilaisuuksiin pelillisyyttä, kuten peli-iltoja, kisattiinpa sitten klassisilla lautapeleillä tai nykyaikaisilla virtuaalivempeleillä. Olennaista peli-illoissa on yhteisöllisyys ja verkostoituminen.

”Nuoret toivovat järjestettyjä tilaisuuksia, sillä heille ei ole rakentunut vielä tarvittavia verkostoja. Nämä tilaisuudet ovat hyviä suhteiden rakentamiseen.”

Tutkimuksen perusteella Z-sukupolvi ei välttämättä kaipaa edes voiteluaineita verkostoitumiseen, sillä moni nuorista vastaajista ajattelee, että alkoholi on turhan usein keskiössä työpaikan tapahtumissa.

”Näyttäisi olevan kehityssuuntana, että nuoret eivät halua alkoholia työhön liittyviin tilaisuuksiin. Tämä voi liittyä viime aikojen sober curious -ilmiöön.”

Työpaikan tilaisuuksien tarjoiluissa toivotuimpia tuotteita ovatkin kahvi, tee ja virvoitusjuomat, joiden kylkeen riittää jonkinlainen makea herkku.

”Juhlavammissa tilaisuuksissa suosittuja ovat myös kylmäruokabuffetit, kuten salaattibuffat, sekä street food -henkiset tarjoilut.”

Spontaaneja kohtaamisia

Vaikka suomalaiset karsastavat työpaikkojen järjestettyjä tilaisuuksia muita enemmän, peräti kolme neljäsosaa suomalaisista kohtaa mieluusti kollegoitaan työpaikalla spontaanisti, esimerkiksi taukojen aikana. Nämä spontaanit kohtaamiset ovat yksilön sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta merkityksellisimpiä.

"Tutkimuksen avainlöydös oli, että myös suomalaisista työssäkäyvistä yllättävän iso osa kokee työyksinäisyyttä. Työpaikan ystävyyssuhteet kohentavat omaa hyvinvointia, ja työystävien merkitys on jopa yhtä iso kuin vapaa-ajan ystävien.”

Fiksu työnantaja luokin nyt työpaikalle puitteita spontaaneille kohtaamisille. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi mukavia ja kutsuvia ajanviettotiloja, joihin väkeä voi houkutella vaikkapa välipalojen avulla.

”Hyvät välipalatarjoilut, kuten hedelmälautaset ja pähkinät, houkuttelevat ihmisiä spontaanien kohtaamisten pariin.”

Parhaita hetkiä kollegoiden kohtaamiselle ovat lounastauot ja muut lyhyet tauot. Aamuvirkkujen kannattaa harkita myös aamupalalla kohtaamista.

”Ylipäänsä kollegat halutaan kohdata työajan puitteissa. Tutkimuksen perusteella after work -kohtaamiset ovat kaikkein epäsuosituimpia.”

Spontaanit kohtaamiset voivat toki nykyään olla kiven alla siksikin, että moni suosii etätyötä ja käy työpaikalla vain harvoin.

”Meidän tutkimuksemme osoitti myös sen, että parjattu hybridimalli olisi kaikista parhain niille, joille se on mahdollinen. Hybridimallilla työskentelevillä oli enemmän työystäviä, he kokivat vähemmän yksinäisyyttä ja työtyytyväisyys oli korkeampi.”

Valikoima palvelee juhlan järjestäjää

Juhlakauden tilauksissa yhdistyvät perinteet ja trendit, sillä vaikka kaikille tutut kinkut, laatikot, glögit ja piparit tekevät edelleen hyvin kauppansa, niiden rinnalla kiinnostavat myös uutuudet, sanoo myyntiassistentti Sanna Alapere Meira Novalta.

”Kinkuista myydään enemmän premium- versioita ja esimerkiksi leppäsavustettua kinkkua, mutta yleisesti kinkun osuus on hieman pienentynyt, kun punaisen lihan suosio on laskenut. Kalojen osuus sen sijaan on noussut, ja myös kalkkunaa ja vegekinkkuja menee aiempaa enemmän.”

Alapereen mukaan pikkujoulukaudelle 2024 ei ainakaan toistaiseksi ole noussut samanlaista jättihittiä kuin vaikkapa edellisvuonna villinnyt ananaslonkero tai Vihreät kuulat, joita on aiempina jouluina käytetty varsin mielikuvituksellisin tavoin, esimerkiksi joulutorttujen täytteenä tai napostelupaloina sinihomejuustolla täytettynä.

”Mielenkiinnolla odotetaan, mikä nousee somessa hitiksi tänä vuonna. Vihreitä kuulia meni yhdessä vaiheessa joka paikkaan, tänä vuonna ovat kiinnostaneet myös glögikuulat ja skumppakuulat. Eiköhän se ananaslonkero virtaa pikkujouluissa tänäkin vuonna.”

Juomapuolella juhlakauden suosituimpia tuotteita ovat viinit, kuohuviinit ja muut miedommat juomat. Toki väkeviäkin alkoholeja myydään, esimerkiksi rommia cocktailien pohjaksi. Myös glögeistä tekevät kauppansa niin alkoholilliset kuin alkoholittomat versiot, samoin tummat ja vaaleat glögit.

”Kuohuviineistä suosituimpia ovat italialaiset spumantet ja proseccot sekä espanjalaiset cavat. Skumpista voidaan tehdä pikkujouludrinkkejä makusiirapin tai glögitilkan kanssa.”

Alkoholittomia juhlajuomia myydään niin ikään entistä enemmän.

”Isossa kuvassa niiden myynti on toki vielä marginaalista, mutta vaihtoehtoja pitää olla! Varsinkin alkoholiton kuohuviini tekee kauppansa, ja myös alkoholittomien oluiden valikoima on entistä isompi.”

Viime vuosina asiakkaat ovat kiinnostuneet myös alkoholittomista mocktaileista, joten Meira Novalla on valikoimissaan muun muassa alkoholittomia tisleitä, erilaisia makusiirappeja ja cocktailmixejä sekä esimerkiksi vegaanista cocktailvaahtoa, jolla saadaan aikaan sour-drinkkien kuohkea olemus ilman kananmunaa.

”Makusiirapeista muun muassa pumpkin spice on tehnyt syksyllä kauppansa.”

Trendit muuttuvat, mutta yksi perinne pitää pintansa vuodesta toiseen, kertoo Alapere.

”Joulu yllättää aina asiakkaat sen osalta, miten varhain tuotteet ja ennakkotilaukset pitää hoitaa. Onneksi vuosien harjoittelun jälkeen olemme varautuneet viime hetkellä joulusesonkiin herääviin, joten heillekin riittää aina tarjottavaa.”

Juttu on julkaistu Nova-lehden numerossa 10/24.