SSAB Raahen terästehtaalla työntekijöiden ruokapalveluista vastaa henkilöstöjärjestöjen omistama ruokalaosuuskunta. Henkilöstöravintola Helgen juuret ovat 1970-luvulla. Nimikin tulee historiasta. 

Tehdasalue on pinta-alaltaan valtava, noin 500 hehtaaria. Aluetta halkoo kymmeniä kilometrejä autotietä ja yli 30 kilometriä rautatietä. Lisäksi käytössä oma satama, jossa käy vuosittain satoja aluksia. Täällä, Pohjanlahden rannikolla Raahessa sijaitsee SSAB:n terästehdas. 

Raahen terästehtaan historia ulottuu 1960-luvulle, jolloin Rautaruukki perustettiin valtionyhtiöksi turvaamaan kotimaisen telakka- ja metalliteollisuuden raaka-ainehuolto. Raahen tehdas aloitti toimintansa vuonna 1964. Hyvin pian huomattiin, että isolla tehtaalla on turvattava myös henkilöstön ruokapalvelut. 

”1970-luvun alkupuolella päätettiin perustaa ruokalaosuuskunta, jonka omistavat tehtaalla työskentelevät henkilöstöryhmät”, kertoo ruokalaosuuskunnan varapuheenjohtaja Pasi Heikkinen SSAB:ltä.

Sama ruokalaosuuskunta huolehtii Raahen terästehtaan ruokapalveluista edelleen. Heikkinen kertoo, että toiminnan ydinajatuksena on tarjota henkilökunnalle hyvää ja edullista ruokaa, joka tukee työssä jaksamista. Toiminta on voittoa tavoittelematonta. 

”Vuosien varrella moni kaupallinen toimija on osoittanut kiinnostusta ruokapalvelujemme järjestämistä kohtaan. Ruokapalveluyritysten toiminnassa yhtenä tavoitteena on kuitenkin aina liikevoitto. Se aspekti puuttuu kokonaan meidän toimintamallista. Terästehtaan henkilökunnalle myytävien ruoka-annosten hinnoittelun pohjana on alin hinta, jonka verottaja työpaikkaruokailussa hyväksyy”, Heikkinen kuvailee.

Nimen juuret tehtaan historiassa 

Vuonna 2014 Rautaruukki yhdistyi ruotsalaisen SSAB:n kanssa. SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva teräsyhtiö, jolla on 14 500 työntekijää yli 50 maassa. Raahen tuotantolaitoksella työskentelee vakituisesti noin 2600 henkilöä. Työtä tehdään monessa vuorossa viikon jokaisena päivänä. 

”Teräksen tekoa ei voi keskeyttää. Meillä on 24/7 miehitys töissä. Yksi osuuskuntana toimimisen eduista on, että pystymme tarjoamaan ruokapalveluja tehtaan henkilöstölle laajoin aukioloajoin.” 

Kolmisen vuotta sitten ruokalaosuuskunta toteutti brändiuudistuksen, jonka yhteydessä ruokalatoiminnalle valittiin uusi nimi. Se löytyi tehtaan historiasta. Henkilöstöravintola Helge sai nimensä Rautaruukin toimitusjohtajana vuosina 1960-1982 toimineen Helge Haaviston mukaan.

Heikkinen kertoo, että Haavisto oli 1970-luvulla yksi avainhenkilöistä, joka edisti ruokalaosuuskunnan perustamista. ”Kaikki tehtaan historiaa tuntevat hoksaavat heti yhtymäkohdan.” 

Paikallinen puheenaihe

Henkilöstöravintola Helgellä on Raahen tehdasalueella kaksi ravintolaa, joista toinen sijaitsee tehdasalueen keskiössä ja toinen, Helgen Kööki, Satamakankaan toimistoalueella. Helgen palveluja voivat hyödyntää tehtaan henkilökunnan lisäksi myös alueella työskentelevät aliurakoitsijat ja muut yhteistyökumppanit. 

Lounasannosten lisäksi tarjolla on à la carte -annoksia ja grilliherkkuja. Helgen oma leipomo loihtii tarjolle uunituoreet leivät, pullat ja muut leivonnaiset. 

Lounaalla on tarjolla kolme vaihtoehtoa, joista yksi on tyypillisesti liharuoka, yksi keitto ja yksi kasvisruokavalioon sopiva lounas. Keskiviikkoisin on pihvipäivä, jolloin yksi ateriavaihtoehdoista on takuuvarmasti pihvi. Torstaisin syödään perinteen mukaisesti hernekeittoa. 

Kestosuosikkeihin kuuluu myös rössypottu, joka on veripaltusta, perunoista ja sianlihasta valmistettava perinneruoka. ”Se ei kaikille maistu, mutta sen perään kysellään, jos sitä ei vähän aikaan ole ollut tarjolla.”

Helge suosii raaka-ainehankinnoissaan kotimaisia ja paikallisia raaka-aineita. Heikkisen mukaan laatu ratkaisee. ”Me mieluummin maksamme vaikka vähän enemmän, jotta saamme laadukasta raaka-ainetta läheltä ilman turhia kuljetuksia.”

Lounaspaketti palvelee vuorotyössä 

Helgen palveluissa huomioidaan myös vuorotyötä tekevät. Tehdasalueella työskentelevät voivat tilata pakatun lounasannoksen taukotiloihin, jossa sen voi syödä oman aikataulun mukaan. Annokseen kuuluu pääruoka, salaatti, jälkiruoka, leipä ja ruokajuoma. 

”Olemme pyrkineet siihen, että pystymme palvelemaan kaikkia työntekijöitä vuorojärjestelmästä huolimatta. Lounaspakettipalvelulla on säännöllinen käyttäjäkunta. Tilaus hoituu helposti netin kautta.”

Lisäksi henkilöstöravintola Helge huolehtii kokoustarjoiluista. Käytettävissä on neljä kabinettia ja kokoustilaa, joihin Helge tilauksesta järjestää kahvi- ja ruokatarjoilut. Heikkisen mukaan vallitseva koronaepidemia on näkynyt kokoustarjoilujen kysynnässä, sillä SSAB:lläkin valtaosa kokouksista on toteutettu maaliskuusta lähtien etäyhteyksien välityksellä. 

”Koronaepidemia on tarkoittanut notkahdusta Helgen toiminnassa. Normaalisti Helgen pääravintolassa ruokailee 800-900 asiakasta ja Helgen Köökissä 80-100 asiakasta päivässä. Epidemian myötä myydyt annosmäärät ovat kuitenkin vähentyneet, sillä toimihenkilöt tekevät paljon etätöitä ja tehtaalla on ollut lomautuksia markkinatilanteesta johtuen.”

Enää ei tarvita teurastajaa 

Tehtaan henkilöstöjärjestöjen omistama ravintola kuuntelee asiakkaittensa mielipiteitä ja toiveita herkällä korvalla. Heikkisen mukaan palautetta saadaan säännöllisesti, niin kehuja ja kiitoksia kuin risujakin. 

”Esimerkiksi huonoa perunaa ei voi laittaa tarjolle, siitä tulee heti palautetta. Myös salaattivalikoiman monipuolisuus on asiakkaillemme tärkeä asia.”

Kaikenlaiset teemapäivät ovat suosittuja. Asiakkaat arvostavat myös sitä, että vuotuiset juhlapäivät huomioidaan ruokatarjoilussa: jouluna syödään jouluruokaa, pääsiäisenä mämmiä, vappuna simaa ja munkkeja.

Henkilöstöravintola Helgen toimintaa ohjaa ruokalaosuuskunnan hallitus, joka koostuu tehtaan henkilöstöryhmien edustajista. Operatiivisesta toiminnasta vastaa ravintolapäällikkö. Helgessä työskentelee 34 ravintola- ja ruokapalvelualan ammattilaista. Toisin kuin osuuskunnan toiminnan alkuvuosina, enää ei tarvita omaa teurastajaa ja lihanleikkaajaa.

”Meillä työskentelee ammattitaitoista ja sitoutunutta väkeä. Vaihtuvuus on Helgen henkilökunnassa vähäistä”, Heikkinen kiittää.

Juttu on julkaistu Novan numerossa 9/20.

Nova-lehti