Uutishuone

Uutishuone

Oopperakaupungissa suositaan lähiruokaa

14.10.2019 | Kuukauden kasvo

Savonlinnan kaupungin ruokapalveluissa käytetään lähiruokaa, kun se vain hinnan ja logistiikan puolesta on mahdollista. Ennen oopperaesitystä kaupungin kutsuvieraat voivat saada maisteltavakseen esimerkiksi muikkuja.

Savonlinnan Oopperajuhlat ovat Savonlinnan tärkein tapahtuma, jossa käy joka kesä jopa 60 000 vierasta. Kaupungin omille kutsuvieraille tarjotaan ennen oopperaesitystä ateria, jonka menussa on parhaita paikallisia makuja. Vieraat voivat saada maisteltavakseen esimerkiksi savumuikkuja sekä sesongin salaatteja ja marjoja. Oopperavieraiden, kuten myös muiden kaupungin edustustilaisuuksien tarjoiluista huolehtii Savonlinnan kaupungin ruokapalvelu.

”Edustustilaisuuksissa on paljon 3-4 ruokalajin päivällisiä ja buffettarjoiluja. Toteutamme ne omalla henkilöstöllämme. Työ on hyvin erilaista kuin muu päivittäinen ruokatuotantomme”, kertoo ruokapalvelupäällikkö Helena Vaahtoluoto.

Savonlinnan ruokapalveluiden suurin asiakasryhmä ovat koululaiset. Heille valmistuu joka arkipäivä noin 3500 koululounasta. Kaikkiaan päivittäinen lounasaterioiden määrä on noin 4300. Ruokapalvelun asiakasryhmiä ovat koululaisten lisäksi päiväkotilapset, opiskelijat, ikääntyneet, Savonlinnan kaupungin henkilöstö sekä yksityiset lounas- ja kahvila-asiakkaat.

Lähiruoan osuus 17 prosenttia

Savonlinnan ruokapalveluiden ruokaa tarjotaan 28 keittiöstä. Suurempia valmistus- ja aluekeittiöitä on viisi. Valmistusmenetelminä hyödynnetään sekä kuuma- että kylmävalmistusta.

Ruokalistasuunnittelua ohjaavat ravitsemussuositukset. 8-10 viikon kiertävällä ruokalistalla huomioidaan myös sesongit ja juhlapyhät. Paikallisten tuotteiden ja lähiruoan osuus raaka-ainehankinnoista on noin 17 prosenttia.

”Käytämme lähituotteita, kun se on hinnan ja logistiikan puolesta mahdollista. Esimerkiksi perunaa, porkkanaa, kaalia, omenoita, marjoja ja leipää saamme lähialueelta. Ruokalistallamme on myös muikkua ja paikallisen yrityksen valmistamaa haukimureketta”, Vaahtoluoto listaa.

Kaikki ruokapalveluiden käyttämä liha, maitovalmisteet ja leipomotuotteet ovat Vaahtoluodon mukaan suomalaista alkuperää. Luomuportaita Savonlinnassa ei tällä hetkellä kiivetä. ”Olemme arvioineet, että suomalainen lähiruoka on meille parasta.”

Kasvisruoan suosio on lisääntynyt

Kasvisruoan kysyntä on Savonlinnassakin viime vuosina kasvanut. Uuden reseptiikan kehittämiseen on satsattu paljon resursseja. Kouluissa ja päiväkodeissa on kerran viikossa kasvisruokapäivä. Yläkouluissa, lukioissa ja kaupungintalon lounasravintolassa kasvisruoka on joka päivä tarjolla toisena ateriavaihtoehtona. Esimerkiksi linssikeitto, kasvispihvit ja –pyörykät, punajuuriruoat ja Mifu-makaronilaatikko ovat suosittuja.

Asiakkaiden ruokatoiveita kuunnellaan. ”Aina voi antaa palautetta. Saamme sitä päivittäin ja suoraan”, Vaahtoluoto kertoo.

Kouluissa, päiväkodeissa ja vanhusten palvelutaloissa järjestetään vuosittain toiveruokaviikko. Ikääntyneet tykkäävät tutusta, suomalaisesta ruoasta, kuten puuroista ja velleistä sekä kalasta ja perunasta.

”Pastaruoat eivät ole suosittuja toisin kuin kouluissa ja päiväkodeissa, joissa maistuvat etenkin makaronilaatikko, lasagne ja broileri-pastavuoka. Toiveruokaviikolle halutaan myös uunilohta, lihapullia ja perunamuusia sekä uunipuuroa”, Vaahtoluoto kuvailee.

Erityisruokavalioon tarvitaan todistus

Noin 10-15 prosenttia Savonlinnan ruokapalveluiden valmistamista aterioista on erityisruokavalioita. Yleisimpiä ovat laktoositon, maidoton ja gluteeniton ruokavalio sekä erilaiset yksilölliset allergiaruokavaliot. Uskonnollisista ja eettisistä syistä rajoitetut ruokavaliot ovat lisääntyneet. Erityisruokavalioon sopivaa ruokaa saa lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella. ”Meillä ei ole resursseja tehdä erityisruokavalioaterioita vain siksi, että joku ei tykkää jostakin ruoasta.”

Kouluruokailussa yksi lukuvuoden 2019-2020 tärkeistä tavoitteista on ruokahävikin vähentäminen. Siihen pyritään esimerkiksi ohjaamalla oppilaita lautasmallin mukaiseen aterioiden annosteluun, seuraamalla lautashävikin määrää sekä järjestämällä aiheeseen liittyviä teemapäiviä, kuten päivä ilman biojäteastiaa.

Työkierto edistää työssä jaksamista

Savonlinnan kaupungin ruokapalveluissa työskentelee noin 120 työntekijää. Yhä useampi heistä on yhdistelmätyöntekijä, joka hallitsee sekä ruoka- että siivouspalvelut. Se on yksi ratkaisu ruokapalvelualalla edelleen jatkuvaan työvoimapulaan, joka on vaikuttanut ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen myös Savonlinnassa.

”Meiltä jää nyt paljon henkilöstöä eläkkeelle, joten olemme rekrytoineet uusia, nuoria työntekijöitä. Pitkäaikaisiin pesteihin löytyy työvoimaa, mutta lyhyempiin sijaisuuksiin on vaikeampi löytää tekijöitä”, Vaahtoluoto kertoo.

Työntekijöiden keski-ikä on tällä hetkellä noin 51 vuotta. Työssä viihtymistä ja jaksamista pyritään edistämään muun muassa säännöllisillä koulutuksilla sekä työkierrolla. ”Keittiötyö on fyysisesti keskiraskasta. Työkierto on hyvä keino työssä jaksamiseen. Pienemmässä keittiössä on usein tarjolla kevyempää työtä kuin isossa aluekeittiössä. Tavoitteemme on löytää oikeaan paikkaan oikea ihminen.”

10 000 tapahtumaruokailijaa

Toistuvaan, päivittäiseen työhön tuovat vaihtelua erilaiset tapahtumat, joiden ruokatarjoiluista Savonlinnan ruokapalvelut niin ikään huolehtii. Sellaisia ovat muun muassa pienet ja keskisuuret urheilu- ja koulutustapahtumat. Suurin ponnistus on ollut vuonna 2008 järjestetty lentopallotapahtuma, jossa ruokapalveluiden tarjoiluista nautti 10 000 osallistujaa.

”Tällä hetkellä emme pystyisi sellaista tekemään, koska toimintojamme on tehostettu ja henkilöstöä vähennetty. Noin 200 osallistujan tapahtumat sen sijaan onnistuvat hyvin, kun ne pidetään omissa toimipisteissämme”, Vaahtoluoto sanoo.

Juttu on julkaistu Novan numerossa 8/19.

Lue Nova-lehteä täällä


Teksti: Krista Korpela-Kosonen
Kuva: Jaana Komulainen

Jaa sisältöä: